*

Politiikan pelastusblogi Politiikan pelastaminen jatkuu osoitteessa pilvitorsti.fi

Finnish education: Oma pesä kuntoon ja roimasti lisää vaikuttavuutta maailmalla

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen on tänään Helsingin Sanomissa esittänyt, että ensi elokuusta eteenpäin suomalaista korkeakoulutusta viedään maailmalla eteenpäin Team Finland –verkostoon nimettävien lähettiläiden avulla.

Olen aiemmin kirjoittanut aiheesta ja peräänkuuluttanut Suomea ottamaan vahvemmin globaalin koulutusvaikuttajan paikan, joka meille on jatkuvasti tarjolla. Samalla olen korostanut kaksoishaastetta: jotta voimme uskottavasti vaikuttaa maailmalla, omat asiat on oltava kunnossa.

Koulutusta tulee kehittää kunnianhimoisesti pedagogiikka edellä ja uskoen suomalaiseen kasvatusfilosofiaan, johon olemme vuosikymmeniä nojanneet ja josta meillä on toistuvaa tutkimusnäyttöä. Edelleen alalle hakeutuu sitoutuneita kunnianhimoisia ihmisiä.

Samalla viime vuosien leikkausten rapauttava vaikutus on kiireellisesti korjattava. Esimerkiksi koulutuksen tasa-arvo tarvitsee uusia tekoja etenkin kaupungeissa ja syrjäseuduilla ja ammatilliseen koulutukseen tarvitaan kunnon arvio opetuksen riittävyydestä. Tiede- ja korkeakoulutus kaipaavat vankan ja vakaan kehitysnäkymän Suomessa ja EU-tasolla, jotta Suomi näyttäytyy kiinnostavana maana opiskella ja tutkia.

*****

Parikymmentä vuoden kokemuksella kansainvälisestä toiminnasta koulutuksen saralla olen toistamiseen yllättynyt, kuinka Suomi todella tunnetaan koulutusmaana ja tarinamme on innostava. Sodan runteleman köyhän maan päätös satsata tasa-arvoiseen koulutukseen ja sen yhteys talouskasvuun on tarina, joka puhuttelee. Pisalla on roolinsa, mutta se ei ole koko tarina.

Siksi kaikki, mitä Suomena koulussa ja koulutuksessa teemme, uutisoidaan maailmalla. Siksi meidän on jatkuvasti mahdollista vaikuttaa siihen, millaisiin arvoihin maailman koulutus tukeutuu. Voidaan mennä yhä enemmän siihen, suuntaan, jossa kaikkea mitataan ja lapset stressaantuvat yhä nuorempina. Tai sitten voidaan korostaa lapsilähtöistä oppimista, sosiaalisten ja akateemisten taitojen tasavertaista vahvistamista – asioita, joissa Suomella on tutkimukseen pohjautuva näyttö onnistumisesta.

Suomen pitää olla rohkea myös suhteessa kansainvälisesti käytettyihin mittareihin ja myös haastaa niitä. Esimerkiksi OECD mittaa monia asioita, joita Suomessa ei ole koskaan pidetty oppimisen ja kansalaiseksi kasvamisen näkökulmasta kovin keskeisinä. Toisaalta ei mitata asioita, joita pidämme tärkeinä. Pitää siis vaikuttaa myös mittareihin!

Kuten jo aiemmin olen kirjoittanut kiinnostusta koulutuksen kehittämiseen maailmalla siivittää työn murros ja digitalisaation vaikutus. Vaikka tulevaisuuden työhön liittyvät analyysit ovat keskenään ristiriitaisia – kukaan oikeasti tiedä, millainen maailma on kymmenen tai 50 vuoden kuluttua – analyysejä yhdistää koulutuksen ja osaamisen korostaminen. Kukaan ei maalaa kuvia menestyksestä ilman osaamista. Ei yksilölle eikä ihmiskunnalle. Siksi laaja ja kunnianhimoinen yhtä aikaa lokaali ja globaali koulutuksen ja oppimisen kehitysnäkemys on juuri nyt ajankohtainen. Kaikki ainekset, mitä Suomella on tarjota varhaiskasvatuksesta aikuiskoulutukseen kiinnostavat maailmalla

Helppoja keinoja heti käytettäväksi!

Olen koonnut asioita, joita Finnish education –vaikuttavuuden lisäämiseksi kannattaa viipymättä tehdä.

Meidän kannattaa Opetushallituksen ja Opetusministeriön johdolla jäsentää Finnish education –vaikuttavuusvisio. Meillä on valtava määrä tutkijoita, opettajia, yrityksien edustajia ja Saku Tuomisen kaltaisen koulutusaktivisteja, jotka toimivat kansainvälisesti Finnish education -otsikon alla. Lisäksi kymmenet suomalaiset ovat EU:n, YK;n ja maailmanpankin kaltaisissa organisaatioissa mukana. Tarvitaan yhteinen ymmärrys ja arvio siitä, mikä suomalaisessa koulutuksessa on olennaista, kun siitä maailmalla puhutaan ja tehdään esityksiä. Suomalaisen koulutuksen vaikuttavuus kasvaa nopeasti, kun kaikilla toimijoilla on muutaman sliden mittainen yhteinen Finnish education –vaikuttavuusvisio ja tavoitteet, joita vuosittain arvioidaan yhdessä. Tavoitteena pitää olla suomalaisten koulutusarvojen vahvistuminen globaalisti.

Laajentaisin ajatusta lähettiläs–verkostosta Finnish Education Ambassadors –verkostoksi. Mukaan suomalaisen koulutuksen piirissä toimivia tutkijoita, päättäjiä, asiantuntijoita, virkakuntaa ja muita aiheen parissa aktiivisia. Verkostoa voisi koordinoida opetushallitus ja se voitaisiin kytkeä suoraan Finnish education –vaikuttavuusvision edistämiseen.

Meidän kannattaa vahvistaa vuosittaisia kansainvälisiä koulutustapahtumia Suomessa niin, että jatkossa ainakin yksi tapahtuma tunnetaan maailmalla. Sen yhteydessä voidaan myöntää Nobeleihin verrattavia koulutustunnuksia. Viime vuonna näimme useita uusia avauksia kuten Dare to Learn ja Hundred. Oikealla satsauksella ainakin yksi tapahtuma varmasti kasvaa maailmalla tunnetuksi ykköstapahtumaksi.

Jatkuvasti meidän kannattaa kutsua suomalaisen koulutuksen pohjalta maailmaa muuttaneita ihmisiä vieraaksi tänne kuvaamaan suomalaisten opettajien ja koulutuksen globaalia merkitystä. Esimerkiksi intialainen Vishal Talreja vaikuttaa nykyään miljoonien slummilasten ja heidän opettajiensa elämään Intiassa Dream a dream -järjestössä. Lähtölaukauksena Talrejan maailmalla mainetta niittävälle empatiapedagogiiikka-työlle toimi Suomi ja Oulu 2000-luvun alussa.

Miksi laajaa vaikuttavuutta kannattaa tavoitella? Koska kaikki tämä vaikuttaa suoraan huippututkijoiden ja muiden kv. osaajien motivointiin tehdä töitä Suomessa. Lisäksi monenlaisen koulutusyhteistyön ja Finnish education -vaikuttavuuden lisääntyminen tukee myös kaupallisin ehdoin tehtävää vientiä ja yhteistyötä (pidän koulutusvienti-sanaa huonona, koska koulutusta ei perinteisessä mielessä ”viedä”, vaan aina on kyse monisyisestä yhteistyöstä).

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset